Kuten jo ennen töiden alkua arvasin, kello kuuden aamut aiheuttavat minulle iltavirkkuna ihmisenä ongelmia. Nyt takana on ensimmäiset työvuorot kun töissä on täytynyt olla kello kuusi. Herätä on täytynyt ihan viimeistään viideltä, että ehtii jotain pikaisesti tekemään ennen lähtöä. Matkaan kun täytyy varata puolisen tuntia. Iltaisin olen yrittänyt päästä edes vähän ns. normaalia aikaisemmin nukkumaan. Pikkuisen aikaisemmin olenkin jopa sänkyyn saakka päässyt mutta uni ei ole tullut millään. Lopuksi mielessä on pyörinyt pelko siitä, että mitäs jos kännykkä ei jostain syystä herätäkkään aamulla ja nukun pommiin! Kello kuusi aamulla kun ollaan menossa ensimmäisenä työntekijänä töihin niin ei olisi hyvä juttu myöhästyä.
Yöt on siis ollut melkoista tuskaa ja olen pyörinyt sängyssä tuskanhiki päällä kelloa jatkuvasti vilkuillen. Jossain kohtaa illalla/yöllä iskee myös se paniikki, että "Ei hitto kello on jo noin paljon! Nyt on pakko nukkua!". Tuollainen paniikki kun iskee niin ei ainakaan varmasti saa unta....Viime aikojen yöt onkin mennyt parin tunnin yöunilla. Töissä olen jaksanut yllättävän hyvin tsempata väsymyksestä huolimatta mutta kotiin kun on päässyt ei ole jaksanut tehdä mitään! Aatu tietenkin on aina ollut heti repimässä leikkimään kun kotiin pääsen eikä ymmärrä yhtään kun yritän kertoa että äitiä nyt vähän väsyttää...Onneksi mies on lähtenyt parina päivänä ulos Aatun kanssa minun ollessa aivan poikki ja olen saanut hetken nukkua päikkäreitä. Päikkäreiden jälkeen olen taas vähän paremmin jaksanut loppuillan touhuta myös Aatun kanssa.
Aatun nukkumaan menot on nyt taas päässyt vähän venähtämään. Iltaisin vielä vähän ennen kymmentä on kuulunut huikintaa Aatun huoneesta ja nyt parina aamuna on herännyt aamulla vasta kahdeksan jälkeen. Hetken meni jo niin, että Aatu nukahti viimeistään siinä vartin yli yhdeksän illalla ja heräsi n. puoli kahdeksan aikaan, joskus vähän aikaisemminkin. Aatun kun on saanut nyt taas vasta niin myöhään iltaisin nukkumaan, on omakin iltarauhoittuminen venähtänyt. Ei ollenkaan hyvä juttu noita kuuden aamuja ajatellen!
Kuuden aamut on nyt taas muutaman viikon ajaksi taputeltu. Josko tässä taas saisi edes vähän paremmin ja pidempään öisin nukuttua. Aikaisissa aamuvuoroissa on toki se kiva juttu että pääsee aikaisin töistä, mutta eipä siitä kauheasti ole hyötyä ollut kun väsymys on ollut niin valtava työpäivän päätteeksi.
Oma mieli on alkanut vaihtua hiljalleen syksy-moodiin. Olen useana iltana keittänyt itselleni teetä mitä en kesällä tainnut tehdä yhtenäkään iltana. Jotenkin syksyisin alkaa heti tehdä mieli poltella kynttilöitä ja nauttia lämpöistä teetä viltin alla. Kamomillatee pienellä tilkalla hunajaa lämmittää mukavasti mieltä ja kehoa syksyn pimenevissä ja viilenevissä illoissa.
Toivottavasti tämä teksti nyt ei ole aivan kauhean sekavaa. Väsymys verottaa jo sen verran, että ajatuskaan ei oikein kulje. Sen verran vielä, että Mainiolta tuli viime viikon maanantaina AW16 drop1. Heti kun näin mitä kuoseja on tulossa, innostuin kovasti. Tilaukseen lähtikin muutama vaate sekä äidille että pojalle. Niistä lisää seuraavassa postauksessa kuten myös ylipäätään minun henkilökohtaisia kokemuksia/mielipiteitä Mainion tuotteista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti