maanantai 31. lokakuuta 2016

Miksi häät niin nopealla aikataululla?

Tästä aiheesta on tullut melko paljon ihmettelyä; "Miten nyt yhtäkkiä päätitte häät pitää? Näin äkkiä? Siis teillä ei vieläkään oo juhlapaikkaa tiedossa!?!"

Ensinnäkin, miksi ei näin "nopeasti?". Meille tämä ei edes ole mitenkään nopeasti. Ollaan oltu jo kolme vuotta kihloissa sekä kymmenen vuotta yhdessä. Itse kysyisin ennemmin että miksi nyt vasta.

Toiset varaavat yli vuoden aikaa häiden suunnitteluun ja valmisteluun. Me pidämme häät talvella, joten tilanne on senkin vuoksi ihan eri. Mikäli aikomus olisi ollut pitää häät kesällä 2017 olisimme jo totaalisesti myöhässä ihan kaikessa. Talvella kirkossa on paremmin aikoja vapaana pikaisemmallakin aikataululla ja samoin useat juhlapaikat pystyy hyvin varaamaan nopeammin.

Sitäkin on epäilty, että onko meille tulossa perheenlisäystä kun näin nopealla aikataululla häitä ryhdyttiin järkkäämään. Ei, ei ole tulossa perheenlisäystä. Minun ja miehen tyyliin sopii jopa paremmin tälläinen lyhyellä aikataululla suunniteltava juttu. Herätään aina ihan kaikkeen viime tipassa muutenkin ja sitten toimitaankin sata lasissa. Kun häiden järjestelyyn ei oikeasti ole kauheasti aikaa, saamme paremmin aikaiseksi emmekä ajattele niin paljoa että "onhan tässä vielä aikaa!". Hommat on tehtävä ja suunniteltava heti. Onhan tämä toisaalta rankkaa kun on niin vähän aikaa ja suuri osa omasta ajasta menee hääjuttuja pohtien ja järkkäillen. Myös Aatun aikana on ollut pakko puhua paljon häistä ja suunnitella. Se onkin ainoa asia mikä näissä häiden järjestelyssä harmittaa. Aatun kanssa ei niin paljon ehdi leikkiä nyt kun töiden jälkeen on saatava asioita eteenpäin myös häiden suunnitellussa ja valmistelussa. Välillä kyllä sitten siirrän edes hetkeksi syrjään kaiken häätouhotuksen ja keskityn viettämään aikaa Aatun kanssa ihan oikeasti ja keskityn vain meidän yhteiseen aikaan.

Loppuviimein uskon kuitenkin että tälläinen nopeatempoisempi aikataulu on sekä minulle että miehelle parempi kuin yli vuoden venyvä ja vanuva suunnittelu. Tulisin jo hulluksikin jos yli vuosi pitäisi jauhaa häistä :D

Meidän tuleva vihkikirkko. Kuva Seinäjoen seurakunnan sivuilta.

lauantai 29. lokakuuta 2016

Hääjuttuja

Oi että alan olla ihan innoissani meidän tulevista häistä! Juhlapaikka alkaa hiljalleen hahmottua, vaikka mitään sitovaa varausta ei olla vieläkään tehty mihinkään. Luultavasti ensi viikon aikana tullaan joku paikka varaamaan. Välillä on meinannut paniikki iskeä, kun aikaa on niin vähän kaikkeen järjestelyyn. Toiset kun aloittavat yli vuotta ennen häitä paikkojen varailun ja hääpuvun etsimisen.

Eilen saatiin miehen kanssa pähkäiltyä vieraslista edes suht lopulliseen kuosiin. Edelleen jäi mietityttämään se perus, että jos kutsuu tuon niin pitäisi kyllä kutsua tuokin. Johonkin oli kuitenkin raja vedettävä ettei häät paisu ihan mahdottoman kokoisiksi. Ajatuksissa kun on ollut pitää häät melko pieninä ja simppeleinä. Lisäksi, kun häät pidetään ravintolassa, nousee hinta häille äkkiä mojovaksi. Toisaalta ravintolassa häiden pitämisessä pääsee itse helpommalla. Ravintolat ovat jo itsessään edes jonkinlaisessa kuosissa ja koristeluihin ei ehkä tarvitse aivan niin paljon käyttää rahaa ja aikaa. Toisin kun jotkin nuorisoseurantalot tms. Etenkin kun ei koeta miehen kanssa yhtään, että jotkut nuorisoseurantalot olisi meitä niin koristeluihin olisi kyllä sellaisissa paikoissa mennyt PALJON aikaa ja rahaa. Ravintolassa hintaan kuuluu myös astiat, liinat sekä juhlatilan siivous. Ei tarvitse siis lähteä vuokraamaan mistään astioita ja pöytäliinoja eikä kenenkään tarvitse jäädä tai tulla seuraavana aamuna siivoamaan paikkoja. Toki omat koristeet täytyy ravintolassakin kerätä pois.

Ainut asia mikä ravintolahäissä vähän vaivaa mieltä on ne a-oikeudet. Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, ei edes haluta että meidän häistä tulee mitkään ryyppyhäät. Tällä tietoa iltaa olisi tarkoitus jatkaa ainakin jonkin matkaa kahvituksen jälkeen ja olisi se nyt mukava ettei vieraiden aivan kuivin suin tarvitsisi olla. Juhlapaikalta saa kyllä jokainen itse ostettua baaritiskiltä juomia, mutta onko se kurjaa jos hääpari ei tarjoa muuta kuin viinit ruoalle ja muutoin vieraat joutuvat ostamaan omakustanteisesti juomansa? Boolista jo kyselin yhdestä juhlapaikasta mutta hinta oli meidän mielestä vähän turhan kova. Pohdinnoissa on käynyt myös peräkonttibaari, mutta kun häät pidetään talvella, on mahdollisuus, että hääpäivänä on -20 astetta pakkasta. Ei varmasti silloin kauheasti kiinnosta ketään mennä ulos nauttimaan mitään juomia. Myös se pelko kytee mielessä, että jos ei mitään juomia tarjota ruokaviinien lisäksi, niin juhlat lopahtavat todella nopeasti ja kaikki lähtevät kotiin kun eivät halua itse alkaa maksamaan baarista juomia. Tälläiset ravintolahäät kun on itsellekin niin uusi juttu. Kovin monissa häissä ei ole itse tullut oltua ja nekin missä ollaan oltu, juhlapaikkana on ollut sellainen paikka johon on saanut tuoda omat juomat. Me odotellaan vielä tarjousta yhdestä juhlapaikasta, jossa ei ole a-oikeuksia. Tuo paikka vain ei esteettisesti niin kauheasti meitä miellytä, mutta mikäli tarjous sattuu olemaan oikein hyvä, niin täytyy alkaa miettiä että saisiko sitäkin tilaa koristeluilla kivaksi.

Paljon on siis vielä mietittävää... Kun nyt saisi tuon juhlapaikan ja vieraslistan päätettyä lopullisesti niin voisi alkaa kutsuja lähettelemään.


lauantai 22. lokakuuta 2016

Wedding is coming!

Vihdoin! Vihdoin saatiin aikaiseksi varata kirkko. Jo pitkään meidän naimisiin menon esteenä on ollut vain se, että ei olla saatu aikaiseksi järjestää häitä. Nyt vihdoin pari viikkoa sitten otin asiakseni varata kirkon ensi vuoden helmikuulle. Juhlapaikkaa tai edes lukkoon lyötyä vieraslistaa meillä ei vieläkään ole. Se jos mikä alkaa tätä morsianta jo hirvittää, kun häät täytyisi järjestää suhteellisen nopealla aikataululla. Kolmesta juhlapaikasta on kysytty tarjousta, mutta vasta yhdestä on tullut vastaus. Kohta on jo laitettava uudelleen viestiä tai paniikki iskee kun juhlapaikasta ei ala olla jo tietoa. Isoja häitä ei olla pitämässä, mutta kuitenkin perheiden lisäksi joitain sukulaisia olisi tarkoitus kutsua sekä tietenkin ystäviä. Ajatuksena olisi vihkimisen jälkeen pitää hääjuhla, jossa olisi tarjolla hyvää ruokaa ja juomaa, musiikkia sekä rentoa ja iloista meininkiä. Jotain ohjelmaa voi olla, mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä. Hyvin paljon juhlapaikkojen tarjouksista riippuu se, jatketaanko juhlia iltaan/yöhön saakka vai pidetäänkö juhlat niin pienimuotoisina, että niihin kuuluisi vain ruokailu sekä kakkukahvit.

Juhlat tullaan pitämään lähes sata varmasti jossain ravintolassa, eli esimerkiksi omien juomien vieminen paikalle ei ole mahdollista. Toisaalta ihan hyvä juttu, koska en edes haluaisi meidän häistä mitään ryyppyjuhlaa. Viini ruoan kanssa on kuitenkin aivan ehdoton!

Oikeastaan kaikki on hääjuhlaa varten vielä aivan levällään. Häämekkoja kävin kaason kanssa katsomassa viime viikolla, mutta niissäkin hinta alkoi pikkuisen huimata päätä. Hääjuhlista kun ei ole tulossa mitkään megasuuret, niin tuntuisi hölmöltä laittaa hääpukuun älyttömiä summia rahaa. Vaikka pari aivan ihanaa hääpukua löytyikin <3 Täytyy vielä yrittää katsella löytyisikö käytettynä jotain tai edes vähän edullisemmin esimerkiksi netistä tilaamalla. Eri häämekkomalleja kokeiltuani yllätyin siitä, millainen mekko minulle tuntui parhaiten sopivan. Olin suunnitellut itselleni aivan erilaista ja eri mallista mekkoa. Käytäntö kuitenkin osoitti, että ehkä se suunnittelemani mekkomalli ei olekaan minulle istuvin.

Toisaalta häistä todellakin alkaa jo tulla ahdistus ja stressi kun niihin on niin vähän aikaa eikä mitään muuta ole vielä lyöty lukkoon kuin kirkko. Toisaalta taas innosta puhkuen suunnittelen koristelua, mekkoa, kutsuja jne. Vaikka esimerkiksi siinä ainoassa juhlapaikassa josta ollaan tarjous saatu oli, että tilaa ei juurikaan saa itse koristella. Se onkin yksi syy miksi ei luultavasti sitä paikkaa haluttaisi valita. Häät kuitenkin ehdottomasti pidetään jollain tavalla ja jossain, koska on niiden pitämistä jo niin monta vuotta venytetty! Juhlat täytyy vain pitää sitten siinä paikassa missä pystytään. Tärkein asia päivässä kuitenkin on se itse vihkiminen <3

Hääjuttujen suunnittelua...Tässä näkyy jo meidän häiden teemavärit eli valkoinen sekä hopea/harmaa/blingbling :D

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

2 vuotias taapero

Aatu täytti torstaina 2 vuotta. Harmiksi Aatu joutui juuri silloin olla hoidossa kaikista pisimmän päivän tähän mennessä. Itselläni oli koulutus, joka loppui tuntia myöhemmin kuin mitä työpäiväni olisi loppunut. Onneksi Aatulla oli hoidossa mennyt kaikki hyvin ja sain mukaani hyväntuulisen pojan, jonka synttäreitä oli juhlittu myös hoidossa. Päiväkodilta ajeltiin suoraan postiin hakemaan Aatun synttärilahjaa. Ostettiin Aatulle synttärilahjaksi pöytäryhmä Aatun huoneeseen.  Aatu kokosi tuolit ja pöydän innoissaan meidän kanssa ja alkoi heti testata tuoleilla istumista. Piti niille koittaa vähän kiveetä seisomaankin. Illalla tehtiin Aatulle banaaniletuista, mansikoista ja turkkilaisesta jugurtista oma pieni synttärikakku. Aatu osasi heti hienosti puhaltaa kynttilät kakusta ja kakku katosi pian parempiin suihin.



Perjantaina minulla oli vapaapäivä töistä ja oltiin Aatun kanssa kotona. Aatulla oli aamusta 2v neuvola ja aika hammashoitajalle piti myös olla. Epäonneksi hammashoitolasta soitettiin aamulla, että hammashoitaja jolle Aatun piti mennä, on sairastunut ja aikaa täytyy siirtä. Hieman kyllä ärsytti, koska olin osittain juuri siksi ottanut vapaapäivän että voin Aatun kanssa käydä neuvolassa ja hammashoitolassa niin ettei kummankaan (minun tai miehen) tarvitse olla pois töistä. Noh nyt kävi sitten niin että mies joutuu joskus kesken työpäivänsä käydä käyttämässä Aatua hammashoitajalla. Onneksi neuvolaan sentäs päästiin. Perjantai loppupäivä menikin sitten valmistellessa Aatun lauantain synttärikemuja.

Aatun synttärit sujuivat oikein mukavasti vaikka tämä äiti olikin taas armottomasti myöhässä valmisteluissa ja viraita alkoi jo virrata sisälle kun tarjoilla oli vasta murto osa tarjottavista. Eipä minulla ollut vielä edes juhlavaatteita päällä kun ensimmäiset vieraat tulivat....Niin minun tapaista olla aina myöhässä ja vasta puolivalmis kun täytyisi olla jo valmis :D. Koristelu synttäreille oli tänä vuonna hyvin hillittyä. Ilmapalloja laitoin muutaman roikkumaan keittiön valaisimesta, happy birthday-viiri laitettiin keittiöön ja värikäs viirinauha olohuoneen verhotankoon.

Suolaisina tarjottavina synttäreillä oli tomaatti-mozzarella-piirakka, leipäjuusto porkkanahillokkeella ja ruissipsit kahdella eri tuorejuustolevitteellä. Makeina herkkuina oli äitini leipomia kierrepullia, hedelmiä (vesimeloni, ananas, viinirypäle), keksejä sekä tietenkin synttärikakku. Kakun tilasin tänä vuonna. Viime vuonna tein itse kakun ja pohja epäonnistui kolme kertaa! Pohjat eivät kohonneet vaan jäivät aivan lituskoiksi. Toki niistä kolmesta pohjasta sitten lopulta muodostui yksi kakku mutta kyllä minä silloin vannoin että seuraavalla kerralla tilaan kakun. Ja niin tilasin. Hinta tuollaisille tilauskakuille on kyllä sen verran suolainen, että ihan jokavuotiseksi perinteeksi en taida ottaa tuota kakun tilaamista. Edellä mainittujen tarjottavien lisäksi oli itse kattilassa popattuja popcorneja sekä maissinaksuja. 

Lahjaksi Aatu sai paljon Brion junarataan liittyviä juttuja. Niitä oltiin toki myös toivottu. Lisäksi Aatu sai mm. jonkin verran vaatteita, autoleluja, kirjan sekä kalojen kalastus pelin. Aatu alkoi heti innoissaan leikkiä muiden lasten kanssa junaratajutuilla. Hyvä kun malttoi välillä tulla puhaltamaan kakusta kynttilät :D Vieraita riitti iltapäivästä iltaan saakka. Illalla poika oli väsynyt mutta onnellinen. Vaikka Aatu oli selkeästi väsynyt, nukkumaanmenosta ei meinannut tulla mitään. Suunnilleen tunnin verran saatiin taistella ennen kuin uni voitti. Kun Aatu vihdoin nukahti niin unta riitti pitkästä aikaa putkeen koko yön. Meillä on nyt ollut viime aikoina todella kovat taistelut nukkumaan menosta ja öisin on heräilty 1-2 kertaa. En tiedä onko etenkin tuohon yön heräilyihin vaikuttanut hoidon alkaminen, koska yöheräilyt alkoivat pitkän tauon jälkeen taas juuri samaan aikaan kun hoito alkoi.

Meillä on aivan ihana iloinen, sosiaalinen ja rohkea pieni poika, josta saadaan olla joka ikinen päivä äärettömän kiitollisia ♥


sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Meidän arki tällä hetkellä

Meidän arki soljuu tällä hetkellä mukavasti eteenpäin. Tuntuu, että viikot kuluu todella nopeasti. Ensin ollaan päivät töissä/hoidossa ja illalla tehdään mitä milloinkin. Välillä joko minä tai mies käy iltaisin omissa harrastuksissa tai sitten vietetään iltoja koko perheenä ulkoillen tai esimerkiksi kaupassa käyden. Ihan sitä perus lapsiperhearkea siis. Viikonloppuisin on välillä oltu ihan rauhassa vain kotosalla mutta nyt on myös ollut melko paljon jotain ohjelmaa ainakin jommaksi kummaksi päiväksi. Esimerkiksi eilen olin itse koulutuksessa melkein koko päivän eri paikkakunnalla.

Itse tympäännyn herkästi sellaiseen tasaiseen arkeen. Nyt piristysruiskeena onkin ollut tuo viime postauksessa mainitsemani omakotitalon hankinta. Se talo, josta kerroin, jää nyt luultavasti haaveeksi. Talo ei ollut sittenkään aivan sitä mitä halutaan. Taloa olisi kyllä voinut muokata enemmän meidän tarpeita vastaavaksi, mutta silloin hinta olisi pompsahtanut niin korkealle, ettei talon osto olisi ollut enää oikein mahdollista. Harmittaa kyllä, koska talo olisi muuten ollut aivan ihana. Nyt on alettu katsella mitä muuta tarjontaa omakotitaloista olisi. Pari kohdetta on vahvoja ehdokkaita, mutta ei niistäkään ole mitään "Tämän minä ehdottomasti haluan!"-fiilistä tullut. Pidetään silmät auki ja katsotaan innostutaanko jostain kohteesta erityisen paljon.

Hiljalleen on alkanut tuntua myös siltä, että olisi kiva tehdä edes joku pieni yhden yön reissu johonkin. Unohtaa hetkeksi se perusarki ja lähteä Seinäjoen rajojen ulkopuolelle. Ehkä tässä siis jotain minireissua täytyy alkaa suunnitella...

Aatun synttärit on ihan kohta. Tuntuu, että synttäreiden valmistelut on saaneet minulta aivan liian vähän huomiota. Tosin totesin myös sen, että en jaksa ottaa mitään turhaa stressiä noista synttäreistä. Leipomuksia ei kuitenkaan voi kamalan ajoissa tehdä eikä synttäreillä muutoinkaan ole mitään erityistä teemaa tai muuta mitä pitäisi valmistella ja mihin liittyviä koristeita täytyisi kauheasti hommata. Go with the flow siis enemmänkin :D

Miehen kanssa meille tuli torstaina 10vuotta yhteistä taivalta täyteen. Itse olin koko tuon torstain töissä, koska meillä oli vielä työpäivän jatkoksi koulutusilta. Mitenkään erityisesti ei siis päivää juhlittu. Jotain spesiaalia halusin järkätä tuotä meidän juhlapäivää ajatellen. Varasin jo alkuviikosta pöydän yhdestä paikallisesta vähän hienommasta ravintolasta. Ravintolaan mentiin lauantaina illasta kun ehdin kotiin koulutuksesta. Aatu oli meidän mukana, jotenka mikään romanttinen kynttiläillallinen ei ollut kyseessä. Aatu osasi kuitenkin olla todella hienosti ravintolassa. Jotain juhlallista siihen hetkeen haluttiin jotenka kilisteltiin miehen kanssa kuohuvalla syömisen alkuun. Vaikka Aatu olikin mukana, niin oli aivan ihana käydä välillä syömässä vähän "paremmin". Käydään kyllä jonkin verran ulkona syömässä, mutta harvoin tuollaisessa oikeasti hienommassa ja paremmassa ravintolassa.




sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Talohaaveilua

Keväästä lähtien on ollut sellainen vaihe, etten ole kauhean tosissani jaksanut haaveilla muutosta saatika omakotitalosta. Keväällä oltiin myyty meidän asuntoa melkein vuosi ilman yhtäkään oikeasti järkevää tarjousta. Keväällä alettiin olla niin väsyneitä koko myymiseen, että vedettiin asunto myynnistä. Toki myynti piti lopettaa jo senkin takia, että meidän täytyi jo tietää missä syksyllä asuttaisiin koska minun piti alkaa katsella töitä ja Aatulle piti alkaa miettiä hoitopaikkaa. Tarkoituksenahan meidän oli muuttaa Tampereen suunnalle.

Nyt asunnon myyntiin laittaminen on alkanut taas käydä mielessä. Tällä kertaa mietinnässä on se, että onko Seinäjoki se paikka jossa halutaan nyt sitten oikeasti asua vai lähdetäänkö taas havittelemaan asuntoa Tampereen suunnalta. Mikäli jäädään Seinäjoelle, on haaveissa ehdottomasti omakotitalo. Viime aikoina Seinäjoella asuminen ei ole tuntunut niin vastenmieliseltä kuin esim. noin vuosi sitten kun meidän asunto viimeksi oli myynnissä. Toki arki on nyt todella erilaista. Minä ja mies käydään kumpikin töissä ja Aatu on päivät hoidossa. Enää ei edes niin ehdi miettiä sitä, että missä asuu. Enemmän nyt tulee mietittyä sitä, että miten asuu. Onko asunto oikeasti mieluinen ja millaisessa kodissa olisi seuraavaksi kiva asua?

Tänään Aatu heräsi vasta puoli yhdeksän jälkeen aamulla. Heti tuli mieleen, että mitenhän saadaan ikinä Aatu nukkumaan päikkäreitä fiksuun aikaan kun aamun herääminen venähti niin pitkälle. Päätettiin lähteä vähän sunnuntai-ajelulle Aatun päikkäriaikaan. Aatu kun nukahtaa todella herkästi autoon. Meillä ei ollut mitään selkeää suunnitelmaa siitä, mihin lähdettäisiin ajelemaan. Melko lähellä meidän asuntoa vastaan tuli asunnon esittely -kyltti. Sanoin puoliksi vitsillä miehelle, että mennäänkö käymään talonäytöissä. Siitä se sitten lähti. Aloin heti selailemaan etuovesta myynnissä olevia taloja. Pyörittiin vähän siellä sun täällä vilkuilemassa millaisia myynnissä olevat talot/talojen ympäristöt ovat. Ei siis kuitenkaan käyty missään näytössä. Etuovea selatessa tuli vastaan yksi talo, joka on ollut myynnissä kesästä lähtien. Jostain syystä tuo talo pisti minulla silmään jo kesällä. Talossa oli näyttö tänään, mutta sen verran myöhään ettei tuolla samalla reissulla sinne menty. Koko näyttö jäi vähän muhimaan mieleen. Ei siis päätetty että taloa mentäisiin katsomaan. Tultiin kotiin ja mies jäi hetkeksi Aatun kanssa ulos. Itse menin sisälle ja mielessä jyskytti vain ajatus siitä, että haluan kyllä mennä sitä taloa katsomaan. Niinpä lopulta päätettiin näyttöön lähteä koko perheen voimin.


Talo oli I-H-A-N-A-! En kerro sen tarkemmin, millainen talo on ulkoa tai sisältä, mutta sen verran voin paljastaa, että se on täysin erilainen suhteessa siihen millaisia taloja olen aiemmin katsellut tai millaisen olin aikaisemmin ajatellut haluavani. Tähän taloon minun sydän yksinkertaisesti suli. Teki mieli alkaa pieneksi lapseksi ja karjua että "mutta kun minä HAAALUUUUAAAAN!" :D Meidän asunto kun nyt ei tosiaan edes ole myynnissä ja vaikka olisikin niin vaatisi tosiaan sen että joku tämän meidän nykyisen asunnon haluaisi myös ostaa järkevään hintaan. Olen vain nyt niin fiiliksissä tuosta talosta, että tuntuu jopa siltä, että mikäli se oikeasti saataisiin niin voisin aivan hyvin jäädä sen voimin asumaan Seinäjoelle. Asunnon sijainti on myös meidän mielestä hyvä. Tampereelta ei ikinä saataisi tuollaista taloa tuolla hinnalla ja noin hyvällä sijainnilla. Alla olevissa kuvissa jotain pientä mikä jotenkin liittyy tuohon taloon jota käytiin katsomassa ;)
Kuva täältä

Kuva täältä