Arkimeikki

Edellisessä postauksessa puhuin siitä, että tykkään oikeastaan päivittäin sipaista edes vähän meikkiä kasvoilleni. Mitä sitten kuuluu päivittäiseen arkimeikkiini ja minkä merkin meikkejä tällä hetkellä tykkään käyttää?

Aamulla ja illalla rasvaan kaulan, kasvot ja dekolteen alueen Lumenen Arctic Aqua syväkosteuttavalla kasvovoiteella. Tätä rasvaa minulla on nyt ensimmäistä kertaa kokeilussa. Hyvä kasvorasva on nyt vähän hakusessa kun usean vuoden ajan käytin perus Nivean Creme voidetta. Jokunen aika sitten tuli vain sellainen olo että voisi kokeilla jotain muutakin kun tuota Niveaa vaihteeksi, vaikka Niveassa ei sinällään mitään vikaa ollutkaan. Kokeilin jo yhtä Lumenen voidetta, mutta kun se loppui, ei kaupassa ollutkaan enää sitä samaa rasvaa enkä jaksanut montaa eri kauppaa ravata yhden voiteen takia. Sen vuoksi tällä kertaa kokeiluun tuli tuo Arctic Aqua. Olen kyllä ollut ihan tyytyväinen tuohon rasvaan että eiköhän sitä ainakin toisen purkin voi vielä ostaa. Lumenea olen alkanut suosimaan myös sen vuoksi, että ainakin suurin osa Lumenen tuotteista valmistetaan Suomessa. Silmänympärysvoidetta käytin yhteen aikaan, silloin merkkinä oli Dermosilin Nature-sarjan silmäympärysvoide. Nyt silmänympärysvoiteen käyttö on ikävästi jäänyt ja sen suhteen täytyisikin kunnostautua!

Kasvovoiteen jälkeen levitän kasvoille ohuesti Lumenen Natural Code BB-voidetta. Tätä olen käyttänyt nyt jo muutaman putilollisen verran, mutta voi olla että kun tämä nykyinen loppuu, niin kokeiluun lähtee joku toinen. Tuossa BB-voiteessa ei ole mitään vikaa, mutta yritän päivittää tällä hetkellä meikkejäni luonnonkosmetiikkaan.

BB-voiteen päälle laitan kabuki siveltimellä Lumenen Luminous Matt puuteria. Tämäkin puuteri on ihan ok, mutta taitaa lähteä seuraavaksi vaihtoon edelleen siitä syystä että yritän muuttaa meikkejä luonnonkosmetiikkaan. Kabuki sivellin on tällä hetkellä Iberon sivellin. Aiemmin käytössä oli Dermosilin kabuki sivellin, mutta se alkoi hiljalleen jo lahota käsiin niin juuri viime viikolla ostin uuden.

Edellä mainittujen tuotteiden lisäksi päivittäin kasvoille tulee laitettua kulmakynää ja aurinkopuuteria sekä tarvittaessa peitepuikkoa. Kulmakynä on tällä hetkellä H&M:stä ostettu mutta menee ehdottomasti loputtuaan vaihtoon. Nuo kylmäkynät vaan on ihan tolkuttoman pitkäikäisiä! :D Aurinkopuuterina on Laveran luonnonkosmetiikan aurinkopuuteri ja peitepuikko on myös Laveran. Aurinkopuuteri ja peitepuikko ovatkin nyt ensimmäiset täysin luonnonkosmetiikan tuotteet mitä käytän ja ovat yllättäneet minut ehdottomasti ja pelkästään positiivisesti! Olin posittivisesti yllättynyt myös Laveran meikkien hinnasta. Olin jo varautunut siihen, että ne maksavat moninverroin enemmän kuin ns. perus meikit mutta ei ne niin kamalan kalliita olleetkaan. Toki hieman kalliimpia kuin ei luonnonkosmetiikkaa olevat meikit, mutta ei mitenkään älyttömästi. Laveraa tulee käyttöön siis ehdottomasti tulevaisuudessa enemmänkin ja mahdollisesti lisäksi jonkin muunkin merkin luonnonkosmetiikkaa. Päivittäin käytän kuitenkin suht vähän erilaisia meikkituotteita, jotenka koen että voin ne ostaa myös piirun verran kalliimmalla tietäen, että ne on tehty luonnon raaka-aineista sekä lisäksi ympäristöystävällisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Näiden meikkien lisäksi käytän usemman kerran viikossa, mutta en joka päivä, vähän luomiväriä ja ripsiväriä. Ripsiväri on Lumenen Cloudberry Length Serum maskara. Ripsien taivutus ennen ripsiväriä on ihan ehdoton! Luomivärinä arkikäytössä on jo jonkin aikaa ollut Oriflamen luomiväripaletti jossa on useampaa eri väriä. Yleensä sipaisen luomille vähän valkoista, jotta silmiin tulisi hiukan pirteämpi ja valoisampi fiilis. Joskus sitten laitan vielä valkoisen päälle vähän beigeä. Luomiväri ei siis ole mitenkään erottuva arkisessa käytössä, mutta tuo mielestäni kuitenkin pienen piritysruiskeen silmille.

Siinäpä ne arkimeikit sitten jo olikin. Juhlat ja muut spesiaalimmat tilanteet on sitten asia erikseen, mutta näillä mennään joka päiväisessä arjessa.

Kuinka pidän itseni kunnossa, osa 3

Nyt kolmas ja viimeinen osa tästä aiheesta. Mietin jonkin aikaa, että käsittelenkö tässä viimeisessä osassa myös jotain tiettyä yhtä aihealuetta. Ajattelin, että jos kirjoittaisin omasta ajasta. Toki oma aika on minun jaksamiselleni ehdottoman tärkeää mutta on muitakin ns. pienempiä juttuja jotka edesauttavat sitä että pysyn kunnossa (tässä tapauksessa ehkä enemmänkin henkisesti). Oli kuitenkin hankala päättää mitä asioita nyt sitten käsittelisin, koska niitä pieniä omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä tosiaan on melkoinen läjä kun oikein alkaa miettimään. Niinpä päätin käsitellä tässä kolmannessa, ja viimeisessä, osassa sitä, mikä merkitys omalla ajalla minulle on/kuinka rentoudun ja yhtenä minulle tärkeänä aiheena; mikä vaikutus musiikilla on jaksamiseeni.

Koen oman ajan olevan omalle jaksamiselleni todella tärkeää. Etenkin nyt, kun olen Aatun kanssa kaiket päivät kotona. Tarvitsen välillä sen hengähdystauon kun joudun pitämään huolta ainoastaan itsestäni eikä joku ole jatkuvasti vaatimassa tai haluamassa jotain minulta. Tällä hetkellä oma aika on yleensä sitä, että lähden salille. Olen miettinyt, että miten olen nyt alkanut niin kauheasti tykkäämään eri jumpissa käynnistä sen sijaan että treenaisin vain salilla. Ehkä syy onkin siinä, että ohjatuilla tunneilla saa oikeasti heittää aivot narikkaan ja joutuu oikeasti keskittymään vain ja ainoastaan siihen treeniin ja mukana pysymiseen. Kuntosalin puolella itsekseen treenatessa taas on enemmän mahdollisuuksia ja aikaa miettiä kaikenlaista. Salin/urheilun lisäksi otan omaa aikaa silloin tällöin jotenkin muutoinkin, käyn esimerkiksi kampaajalla, ottamassa geelikynnet/ripset, yksin kaupassa jne. jne. Tykkään pitää huolta itsestäni ja ulkonäöstäni ja tästä syystä meikkaan ainakin vähän melkeimpä joka päivä. En meikkaa muiden takia vaan itseni. Minulle itselleni tulee parempi mieli kun edes vähän sipaisen meikkiä kasvoilleni päivittäin. Itse asiassa minulla on jopa pieni pelko siitä, että tässä kotona ollessa ns. unohdan itseni. Totta kai lapseni tarpeet menee itseni edelle ja jos lapsi itkee jaloissa tms. jätän meikkaamisen ja muun sellaisen "turhan" ja ylimääräisen. En kuitenkaan halua kokonaan unohtaa itseäni vaikka olenkin äiti ja minulla on pieni lapsi. Haluan pitää huolta itsestäni ja muistaa että olen äiti, mutta myös nainen ja avovaimo. Itsensä hemmottelu geelikynsillä, ripsillä tai kampaajalla silloin tällöin on ihanaa ja jaksan paremmin taas arkea kun olen edes pienen hetken käyttänyt itseeni ja siihen mistä pidän/mistä olen kiinnostunut.

Vaikka en olekaan millään tavalla musikaalinen (en ole ikinä kunnolla soittanut mitään instrumenttia saatika laulanut tms.), on musiikki itsessään ollut minulle aina tärkeää. Musiikkia kuunnellen käyn usein läpi kaikki ilot ja surut. Tykkään usein kuunnella musiikkia myös Aatun kanssa. Kuunnellaan sekä lastenlauluja että sitä ns. "minun" musiikkiani. Yleensä päivittäin meillä soi ainakin hetken aikaa radio/Spotify tms. Musiikin kuuntelu on kylläkin vähentynyt roimasti viime aikoina mutta edelleen sen merkitys on suuri. Musiikkiin liittyen olen aina tykännyt tanssimisesta, joskus jopa haaveilin siitä ammattia itselleni :D Enää en haaveile mistään tanssijan urasta, mutta usein tanssahtelen musiikin tahdissa ja mikäli Aatukin on paikalla, otan myös hänet mukaan tanssimaan. Kuuntelen musiikkia melkeimpä laidasta laitaan, mutta mikään örinähevi tai suomirap ei erityisesti kolahda. Elektroninen musiikki sen sijaan on ollut lähellä sydäntäni jo yläasteikäisestä lähtien. Itkin niin verta kun sain selville että elektronisen musiikin festivaali Summer Soundia ei tänä vuonna järjestetä!! Pariin edelliseen vuoteen en ole noille festareille päässyt ja nyt kun olen jo talvesta lähtien miehelle puhunut että tänä vuonna kyllä mennään, niin sitten sitä ei järjestetä! Kyllä harmittaa...Laitan tähän alle Aftermovien vuoden 2012 Summer Soundeilta. Siellä miehen kanssa oltiin ja oli kyllä niin mulle tehdyt festarit! Lisäksi laitan Xavier Ruddin Spirit Bird-biisin koska se vaan aina ja uudestaan kolahtaa ihan yhtä hyvin ja on vaan niin ♥

Vähän tuohon festivaaliinkin liittyen, tarvitsen välillä taukoa arjesta. Toisinaan arki on ihan mukavaa ja on mukava olla kotona. Kuitenkin kun kotona on oleillut päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen kaipaa välillä pientä maiseman vaihdosta. Täytyy sanoa että nyt talven/kevään aikana ollaan todella vähän reissattu oikein missään. Tampereella on käyty pari kertaa mutta siinäpä se. Nyt on alkanutkin tulla joka viikko kerran tai kaksi päälle se fiilis että olisi kiva vähän irtautua arjesta ja lähteä jonnekin. Ehkä kevään/kesän aikana tulee taas käytyä vähän enemmän jossain muuallakin kuin vain minun ja miehen vanhempien luona. Toki reissaaminen myös aina maksaa ja se oikestaan onkin nyt suurin syy siihen ettei olla niin paljon reissattu. Kotihoidontuesta kun ei kauheasti ylimääräistä jää :D

Kuva Kokkolasta viime kesältä kesälomareissulta

Kuva Helsingistä hotellihuoneesta viime vuoden keväänä

Edellä mainittujen asioiden lisäksi pienet rentoutumisen hetket joka päivä ovat tärkeitä. Niihin kuuluvat esim. saunominen, lämpöiset(kuumat :D) suihkut, tv:n katselu, hyvä kahvi, hyvä ruoka, herkut silloin tällöin sekä sellaisten asioiden tekeminen joista pidän, esimerkiksi lastenvaatteiden/-merkkien selailu, sisustuksen miettiminen, tulevista mahdollisista reissuista/matkoista haaveileminen jne. jne. Onhan näitä vaikka kuinka :D

Kevät, mihin katosit?

Oi ja voi. Fiilistelin jo viikko/pari viikkoa sitten ihan täysillä kevättä ja oli ihanaa kun lumet alkoi sulaa ja asfaltti pilkistämään esiin. Aurinko paistoi ja vesi tippui räystäiltä. Toppatakissa alkoi olla tukalat oltavat ja kaapista sai kaivaa jo pikkuisen kevyempää vaatetta.

Se kevät sitten vissiin oli ja meni....ainakin toistaiseksi... Koko tämä viikko on ollut pakkasta ja saanut ihan kunnolla pukea taas päälle kun on ulos lähtenyt. Muina päivinä tällä viikolla kuitenkin edes aurinko on pilkistänyt taivaalta ja se on pitänyt yllä pientä fiilistä keväästä. Mutta tänään! Tänään on satanut ihan koko ajan lunta! Eeeei!! Ei nyt enää kuulu uutta lunta tulla ja nykyistenkin pitäisi jo lujaa sulaa pois. Vai onko edellisinäkin vuosina vielä pääsiäisen aikoihin ollut täysi talvi? Tänään on ehdottomasti masentanut tuo ulkoilma. Aatun kanssa käytiin aamupäivästä kaupassa ja ostin Pandan suklaasydämiä ajatuksena että saadaan niitä miehen kanssa napostella pääsiäisenä. Houkutus ja masennus kävi kuitenkin niin ylivoimaiseksi että oli ihan pakko avata tuo pussi kun sain Aatun päiväunille. Nyt pussista onkin kadonnut varmasti jo ainakin kaksi kolmasosaa. Hups! Hoi kevät, tule takaisin! Tälläinen talvinen sää ei tee hyvää minun linjoille :D

Kyllä taas on muutaman kerran joutunut toteamaan että asutaan niin väärässä maassa! Rakastan aurinkoa ja kesää! Vaikka toisaalta tykkään kyllä eri vuodenajoista, on ihanaa odottaa kevättä ja fiilistellä lumen sulamista ja auringon paistetta. Syksyllä taas on ihanaa kietoutua viltin mutkaan sohvalle, laittaa kynttilöitä palamaan ja nauttia ihan vain kotoilusta. Ja mikä mahtava fiilis joka ikinen vuosi tuleekaan siitä ensilumesta jota on märän ja pimeän syksyn keskellä ehtinyt odottaa jo tovin! Mutta silti...tuntuu että Suomen sää heittää nykyään niin härän pyllyä että ikinä ei tiedä tuleeko edes kunnon kesää tai talvea vai rämmitäänkö sitä vesisateessa ja kylmässä tuulessa ympäri vuoden. Selkeät eri vuodenajan tai sitten lähes aina lämmintä ja aurinkoista sen olla pitää sanon minä :D

Kuva otettu tänään meidän terassilta

Käyttökokemus Britton Eat2Grow- syöttötuoli

Nyt on ollut vähän hiljaista täällä blogin puolella. On ollut niin paljon muuta mietittävää ja tehtävää, että blogille ei ole jäänyt aikaa. Nyt tilanne on taas vähän rauhottunut ainakin hetkeksi, jotenka jos nyt taas tulisi vähän useammin postauksia. Aikomuksena on tässä kohta (mahdollisesti seuraavassa postauksessa?) kirjoittaa viimeinen osa aiheesta kuinka pidän itseni kunnossa. Tuossa viimeisessä osassa ajattelin käsitellä kaikkea muuta minun kokonaisvaltaiseen jaksamiseen vaikuttavia juttuja. Ruoka ja liikunta ovat kumpikin suurina osa-alueina vaikuttamassa siihen, kuinka pidän itseni kunnossa, mutta niiden lisäksi on melko paljonkin vähän pienempiä juttuja jotka auttavat jaksamaan.

Tässä postauksessa kerron vähän käyttökokemuksia Aatun syöttötuolista. Syöttötuoli on Britton merkkinen ja malliltaan Eat2Grow. Tuoli toimii siis aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi TrippTrapp. Joskus silloin ennen kuin syöttuolin ostaminen oli ajankohtaista olin jo miettinyt, että meille tulisi mahdollisesti tuo TrippTrapp. Lopulta kuitenkin TrippTrapin korkea hinta ja jokaisen pienenkin lisäosan maksaminen erikseen, sai meidät luopumaan tuosta tuolista. Joka tapauksessa haluttiin tuoli, joka toimisi samalla periaatteella kuin TrippTrapp, eli että sitä voisi käyttää myös sen jälkeen kun syöttötuoliominaisuutta ei enää tarvita. Esimerkiksi Emman syöttuoli olisi voinut olla yksi vaihtoehto, mutta siinä minua hirvitti tuolin jalat. Jotenkin jalat tuossa tuolissa ovat sen malliset, että jäi sellainen fiilis, että lapsi voisi kaatua tuolin kanssa todella herkästi. Emman syöttuoli todettiinkin vaaralliseksi viime vuoden puolella ja sen valmistus lopetettiin. Nyt tuoleja näyttäisi olevan myynnissä taas ja siihen on tehty muutoksia. Nyt tuokin tuoli näyttää heti tukevammalta ja turvallisemmalta. Ehkä Emman syöttuoli voisi olla yksi potentiaalinen vaihtoehto, jos olisimme ostamassa syöttuolia nyt, kun tuohon Emman tuoliin on tehty muutoksia. Itseasiassa Tukes totesi tuon syöttuolin vaaralliseksi hyvin pian sen jälkeen, kun itse olimme tehneet oman päätöksemme siitä, mikä tuoli meille tulee. PikkuPiian syöttötuoli vaikutti vähän tukevammalta, mutta siinä tuolin malli ei muutoin oikein säväyttänyt. 

Vasemmalla PikkuPiia, kuva täältä, oikealla vanhanmallinen Emma, kuva täältä (linkissä lisäksi Tukesin juttu tuosta Emman tuolin vaarallisuudesta)

Emman uudistettu tuoli, kuva täältä

Jossain vaiheessa törmäsin ON24-sivustolla, josta olemme ostaneet myös sänkymme rungon, tuohon Eat2Grow tuoliin. Tuoli näytti heti kuvissa tukevalta ja malliltaankin se oli omaan silmään ihan ok. Olisihan TrippTrapp nätimpi, mutta edelleen se hinta....Hieman jopa riskillä päätettiin muutama päivä pohdittuamme miehen kanssa asiaa, tilata tuo Brittonin tuoli.

Millaisia kokemuksia tuolista meillä on nyt, kun tuoli on ollut melkein vuoden käytössä? Pääosin olemme olleet tuoliin todella tyytyväisiä. Kun tuoli otettiin käyttöön Aatun ollessa n.6kk vanha, oli ehdotonta, että tuolissa oli jonkinlainen pehmuste. jouduttiin siis se ostamaan erikseen. Mikäli  pehmustetta ei olisi hommattu, olisi Aatun istuminen tuolissa ollut kyllä mahdotonta pitkän aikaa. Pehmustetta käytettiinkin tuolissa siihen saakka, että Aatu oli vähän päälle 1v. Nykyisin istuminen toimii todella hyvin ilman pehmustettakin. Listaan alle meidän kokemat plussat ja miinukset tuolista.

+ tuoli on osoittautunut todella tukevaksi, Aatu ei ole saanut sitä keikkaamaan millään tavalla, tosin Aatu myös istuu yleensä tuolissa melko rauhassa

+ tuolin saa todella lähelle ruokapöytää ja siten Aatu pystyy hyvin ruokailemaan saman pöydän ääressä kuin me muutkin, mikä on meille todella tärkeää

+ tuolin pinta on pysynyt todella hyvässä kunnossa vaikka sitä on pyyhitty päivittäin kostealla liinalla (TrippTrappeissa kai ongelmana on ollut, että maali lähtee halkeilemaan?)

+ tuolin ulkonäkö on suht ok ja sopii sisustukseen, ehkä vähän sirompi voisi olla

- tuolissa on PALJON kaikenlaisia koloja joihin ruoka/juoma jää, etenkin meillä tuoli täytyy kyllä tasaisin väliajoin purkaa osiin ja puhdistaa joka välistä, etenkin kun Aatu on jo pitkään syönyt täysin itse, ruokaa jää myös haarovälistä menevään hihnaan

- aluksi tuolissa oli ehdottomasti käytettävä pitkän aikaa pehmustetta tai istuma-asento olisi ollut todella huono

- ehkä pienenä miinuksena se, että tuolin korkeudensäätö on jotenkin hankala/hassu verrattuna esim. TrippTrappiin, säätö ei kuitenkaan ole mitenkään älyttömän vaikea ja eihän tuota korkeutta niin kauhean usein tarvitse edes säätää :)

- jo edellä mainittu; tuoli voisi olla vähän sirompi

Sanoisin, että hinta-laatusuhteeltaan tuoli on oikein hyvä vaihtoehto. TrippTrappissa on varmasti moni asia paremmin, mutta sillä hinnalla, millä me tuo Brittonin tuoli ostettiin, on se kyllä ollut joka sentin arvoinen. En kiellä, ettenkö välillä miettisi, että TrippTrapp olisi ollut  nätimpi vaihtoehto. Se onkin oikeastaan ainoa syy, miksi vielä haikailen välillä TrippTrappin perään. Sitäkin olen kyllä meittinyt, että olisiko TrippTrappissa vähän vähemmän erilaisia koloja joihin ruoka jää jumiin.

Näissä kuvissa esimerkkejä siitä, mihin ruokaa/juomaa jää jumiin

tuolin maalipinta on pysynyt todella hyvässä kunnossa vaikka sitä onkin pyyhitty paljon kostealla liinalla

Tuolin tasojen korkeuksien säätönupit, myös nuo keräävät mukavasti likaa väleihinsä

Ainoa kunnon damage mitä tuoli on tähän mennessä kokenut näkyy tässä kuvassa, tuo pieni lohkeama

Missä koti on...?

Niin...Meidän koti nyt tällä tietoa on ainakin jonkin aikaa vielä täällä Seinäjoella. Aiemmin kirjoittelin siitä, että haaveissa on muuttaa Tampereelle. Tuo haave on edelleen! Siis ainakin minulla :D Mies viihtyy ihan hyvin Seinäjoellakin.

Hommassahan kävi niin että meidän muuttoaikeet tyssäsi siihen, ettei saatu meidän asuntoa myytyä. Melkein vuosi yritettiin myydä ja nyt tällä viikolla loppui sopimus välitysfirman kanssa. Tarjouksia tuli kyllä tuon melkein vuoden aikana muutama mutta aina tarjoukset jäi niin alhaisiksi että ei niihin suostuttu. Alhaisiin tarjouksiin ei suostuttu senkään vuoksi, ettei meillä ole mitään pakottavaa tarvetta muuttaa Tampereelle. Eri asia jos jommankumman työt esimerkiksi olisi jo Tampereella. Silloin olisi ollut oikeastaan jo pakottava tarve myydä asunto pilkkahintaan.

Asunnon myynti lopetettiin nyt, koska oli pakko saada tietää viimeistään näihin aikoihin, että missä meidän elämä syksyllä tulee olemaan. Minun täytyy alkaa hakemaan töitä ja Aatullekin täytyy alkaa miettimään hoitopaikkaa syksystä lähtien. Ja onhan tuo asunnon myynti vaan omalla laillaan rankkaa! Asunto pitää olla joka viikko 1-2 kertaa tiptop kunnossa. Puunaat ja järjestelet paikkoja hyvän aikaa (samalla yksi taapero levittää ja sotkee) ja sitten asuntonäytön jälkeen tulee viesti "Ei kävijöitä" niin kyllä se vähän alkaa jo nyppimään. Toki on ollut paljon myös näyttöjä joissa on ollut väkeä, mutta se tarpeeksi korkea tarjous jäi kuitenkin lopulta uupumaan. Kumpaakin, minua ja miestä, alkoi jo niin ärsyttämään koko asunnon myynti että nyt on hyvä paikka pitää ainakin jonkin aikaa taukoa.

Vaikka asunnon myynti alkoi jo hyvän aikaa sitten ottamaan minua päähän ja ärsytti aina siivota ja järjestellä paikkoja asuntonäyttöjen vuoksi, niin kyllä minua silti harmittaa ja lujaa että meidän muutto kariutui tähän asuntoon. Etenkin näin kevään ja kesän tullessa kaipuu vesistöjen ääreen alkaa olla kova! Paljon muitakin syitä toki on miksi Tampereen alueelle haluaisin.

Nyt ei kuitenkaan auta kuin sisäistää ajatus, että täällä sitä ollaan ainakin jonkin aikaa vielä. Luultavasti aletaan tekemään pientä pintaremonttia tälle asunnolle ja muutama huonekalukin tulee vaihtumaan hieman erilaiseen. Mies jo alkoi vanhoja tapetteja repimään seinistä mutta itse yritän nyt vasta sisäistää oikeasti sen ajatuksen, että tänne jäätiin ja nyt täytyy vaan alkaa rakentamaan sitä elämää tosissaan tänne vaikka jo jonkin aikaa olin jo toinen jalka menossa Tampereelle. Täytyy vain yrittää oikein kunnolla löytää sellaisia asioita, jotka auttaisivat minua paremmin viihtymään täällä.

Meidän asunnon sisustus/laitto on ollut nyt tauolla tuon myynnin vuoksi. Kuvia ei ole viitsinyt laittaa esille kun ei ole haluttu, että kävijät niitä näkevät eikä kuitenkaan monta kertaa viikossa oltaisi jaksettu niitä laittaa pois esiltä ja taas takaisin muutamaksi päiväksi. Muutoinkin esimerkiksi seinille tulevia erilaisia julisteita/tauluja on pitänyt vaihtaa/hankkia jo jonkin aikaa. Jotain pientä aloitin tekemään eilen. On hankittu jo ennen Aatun syntymää pilvenmuotoisia sisustustarroja ajatuksena, että ne tulisivat Aatun huoneeseen sängyn yläpuolelle. Noh ensimmäisinä kuukausina Aatu nyt ei edes omassa huoneessa nukkunut ja sen jälkeen kun siirrettiin Aatu omaan huoneeseen, alettiinkin jo pian myydä asuntoa. Ajatuksena siis, että laitetaan pilvet sitten vasta uuden asunnon seinään. Aatun sängyn paikka on myös vaihtunut huoneessa moneen kertaa eikä senkään vuoksi ole viitsitty pilviä laittaa seinään. Nyt en edes tiedä sytyttääkö nuo pilvet enää samalla tavalla kuin silloin, kun ne ostettiin :D Päätin ne nyt kuitenkin seinään läntätä, kun sellaiset kerta on hommattu. Katsotaan kauanko ne siinä pysyy vai revinkö jo viikon päästä pois :D

Kuinka pidän itseni kunnossa, osa 2

Tässä toisessa osassa käsittelen ruokaa.

En ole lapsuudessani/nuoruudessani syönyt mitenkään äärettömän terveellisesti. Olen syönyt sipsiä, karkkia, valkoista pastaa, makkaraa, kebabia ja juonut mehuja, limsaa jne. jne. Tietenkään en ole syönyt noita edellä mainittuja joka päivä, mutta en ole niitä mitenkään erityisesti vältellytkään. Heti lapsuudesta lähtien meidän perheessä on ollut tapana, että jokaisella aterialla tarjotaan kasviksia. Aina on ollut vähintään pilkottua kurkkua ja tomaattia pöydässä tarjolla lämpöisen ruoan lisäksi. Olen siis jo pienestä pitäen tottunut syömään kasviksia. Lapsuudessa tosin yleisimmin kasviksina oli tomaatti, kurkku, porkkana ja herne-maissi-paprika. Ainakaan en muista, että meillä kauhean usein olisi ollut esimerkiksi kukkakaalia tai parsakaalia.

Kouluikäisenäkin lautaseltani löytyi aina lämpöisen ruuan lisäksi kasviksia, myös koulussa. Kun ikää on alkanut tulla enemmän, on alkanut paremmin maistumaan myös sellaiset kasvikset, joita ei ehkä lapsena/nuorena tullut niin syötyä. Esimerkiksi juuri kukkakaalia ja parsakaalia syön nykyään ihan yhtälailla kuin muitakin kasviksia. Lisäksi aikuisempana on alkanut ylipäätään paremmin maistumaan myös höyrytetyt/keitetyt kasvikset (esim.wok-vihannekset). Jossain vaiheessa jo useampi vuosi sitten vaihdoin riisin ja pastan täysjyväversioon. Tällä hetkellä tosin riisinä meillä on jasmiiniriisi. Lihaa en ole myöskään enää aikoihin ostanut missään valmismarinadissa vaan maustan lihan aina itse. Jugurtti meillä on nykyään (etenkin Aatulle tarjottava) maustamatonta. Itsellemme (minä ja mies) ostetaan jonkin verran sokerittomia (ei myöskään makeutusaineita, koska en usko että ne on yhtään sen parempia ihmiselle kuin sokeri!) makujugurtteja esimerkiksi Arlan proteiinijugurttia. Yhtenä paheena Valion kreikkalainen jugurtti kookoksella, se vaan on niiiin hyvää että sitä on pakko ostaa ehkä kerran viikossa vaikka siinä onkin sokeria :D.

Kasvissosekeitto raejuustolla

En ole oikein ikinä uskonut ns. muotidieetteihin. Uskon itse siihen, että ihan perus kotiruoalla voi pysyä kunnossa, kunhan raaka-aineet ovat hyviä. Erityisesti siinä vaiheessa, kun Aatu siirtyi syömään kiinteitä, aloin tosissaan kiinnittämään huomiota myös siihen mitä itse syön. Jo raskausaikana vaihdoin kyllä ruokavalion mahdollisimman terveelliseksi, mutta tässä noin vuoden aikana olen oikeasti pysähtynyt tutkimaan, että mitä oikein suuhuni laitan. Haluan, että Aatu oppii pienestä pitäen syömään terveellisesti ja monipuolisesti.

Mahdollisuuksien mukaan pyrin suosimaan luomua. Useassa tuotteessa luomu-vaihtoehto on kuitenkin niin paljon kalliimpi, kuin ns. normituote, että millään ei raaski (ainakaan joka kerta) ostaa sitä luomua. Niissä tuotteissa, joissa luomun hinta ei ole älyttömyyksiä kalliimpi kuin normituotteen, valitsen ehdottomasti luomun. Tällä hetkellä ostan luomuna käytännössä joka kerta banaanit, porkkanat ja sipulit. Lisäksi lähes aina ostan luomuna omenat. Edellä mainittujen lisäksi ostan usein vaihtelevia yksittäisiä tuotteita luomuna (esim. jauhot ja puurohiutaleet), mutta en joka kerta.

Hedelmiä syödään päivittäin vähintään välipalalla

Mikäli en osta tuotetta luomuna, pyrin katsomaan, että tuote olisi mahdollisimman puhdas, eli että sitä ei olisi pumpattu täyteen erilaisilla lisäaineilla ja muulla ylimääräisellä. Olen alkanut nyt tosissaan enemmän tutkimaan tuotteiden ainesosaluotteloita ja järkytyin esimerkiksi siitä, miten paljon Flora Ruoka-valmisteessa on kaikenlaista! Joo, onhan tuo Flora Ruoka edullista ja ennen ostin itsekin sitä todella usein. Ainesosaluetteloon kunnolla perehdyttyäni olen kuitenkin vaihtanut tuon tuotteen Valion ruokakermaan. Olen alkanut käyttämään lisäksi ruoassa kaurakermaa ja kookosmaitoa. Kookosmaitoa olen käyttänyt jo pitkään ruoanlaitossa, mutta tuota kaurakermaa olen alkanut vasta nyt lähiaikoina käyttämään. Broilerkastike kaurakermasta, todella hyvää! Ostan myös valmistuotteita, pääosin pakasteena ja yleensä tuote on jokin kalatuote (esim. joku kalapihvi) tai kasvistuote (esim. kasvispihvi tai juurespihvi). Kaikkea en siis jaksa tehdä alusta loppuun saakka itse. Aatu on siinä iässä, että ei juurikaan viihdy itsekseen vielä leikkimässä, jotenka on välittömästi roikkumassa ja kitisemässä jaloissa kun ruokaa yrittää tehdä. Siitä syystä tuollaiset valmispakasteet/-tuotteet vain on pelastus.

Kaupan valmispitsat, hampurilaiset ja muut einekset säävät pääosin nykyään pysyä kaupan hyllyllä. Välillä tulee toki ostettua myös niitä pakastepitsoja tai kaupan hampurilaisia, mutta todella harvoin nykyään. Aatu ei ole vielä ikinä maistanut esimerkiksi juurikin kaupan pakastepitsaa tai hampurilaista. Näiden selkeiden einesten lisäksi meillä on jäänyt viime aikoina kauppaan myös makkaratuotteet. Leivän päälle ostetaan kyllä kalkkuna- tai broilerileikkeleitä (Aatu ei näitä syö ainakaan vielä) mutta makkarat ruoanlaittotarkoituksessa jää tällä hetkellä hyvin pitkälti kauppaan. Aatu ei ole siis tähän mennessä saanut vielä ikinä makkaraa. Jos tehdään kotona pitsaa, on Aatun osuuteen laitettu muutama suikale kinkkua, jonka lihapitoisuus on jotain 80% luokkaa. En voi kieltää, etteikö makkararuoat olisi hyviä. Onhan ne. Toisinaan tekee ihan älyttömästi mieli makkarakastiketta tai tomaattista makkarapataa. En kuitenkaan halua vielä Aatulle makkaraa antaa, joten myöskään minä tai mies ei makkaraa juurikaan tällä hetkellä syödä. Jossain vaiheessa makkara varmasti tulee taas löytymään meidän ruokalistalta, mutta ei kyllä kovin usein.

Meidän arkiruokien raaka-aineisiin kuuluu tällä hetkellä broileri, naudanliha, possunliha (harvemmin kuin nauta), kananmuna, kala, riisi, pasta, peruna ja kasvikset. Näiden lisäksi tietysti esim. maito, ruokakerma, kookosmaito, kaurakerma, mausteet, yritit jne. Viikossa teen vähintään kerran kasvisruokaa ja olenkin nyt alkanut tutustumaan paremmin erilaisiin helppoihin kasvisruokaresepteihin. Pyrin käyttämään maustamisessa mahdollisimman paljon yrttejä. Itse pidän mausteisesta ruoasta, jotenka kyllä meillä ihan kunnolla mausteita ruoassa käytetään. Tietysti vähän vähemmän nyt kun Aatu syö meidän kanssa samaa ruokaa. Suola lisätään lähes aina miehen kanssa ruokaan jälkeenpäin. Välillä saatan jo ruoanlaittovaiheessa ihan vähän lisätä suolaa, mutta useimmiten en lisää suolaa ollenkaan. Aatun ruoka on siis lähes aina kokonaan ilman lisättyä suolaa ja me miehen kanssa sitten lisätään omiin annoksiimme suolaa mikäli koetaan tarpeelliseksi. En kuitenkaan ole mitenkään skitso tuon suolan kanssa, kotona ei sitä Aatun ruokaan lisätä, mutta reissussa/kylässä Aatu syö kyllä ruokaa johon on lisätty suolaa. Itse tulee suolaa käytettyä nykyään vähemmän ja usein en lisää itsellenikään ollenkaan suolaa ruokaan. Jotkut ruoat tosin ovat sellaisia, joita en vain osaa syödä ilman suolaa ja niihin sitä on pakko lisätä!

Broileria kookosmaidolla, jasmiiniriisiä, porkkanaa, parsakaalia ja kukkakaalia

Olen aina nauttinut ruoasta eikä ruoka ikinä ole ollut minulle niin sanottua pakkopullaa, jota on vain pakko syödä että pysyy hengissä. Rakastan nauttia hyvästä ruoasta (ja hyvästä viinistä sen kanssa! Hah! :D Juu ei meillä arkena kuitenkaan viiniä ruokapöydässä näy :D) ja kyllä ruoan täytyy jollekin maistua! Syön silloin tällöin myös herkkuja eikä tarkotukseni olekaan niitä kokonaan välttää. Hyvällä omallatunnolla voin välillä syödä pullan tai napostella karkkia. Kunhan se ei ole jokapäiväistä. Olen ajatellut niin, että viikonloppuisin voin ottaa vähän löysemmin ja esimerkiksi perjantaina ja lauantaina syödä karkkia tms. kunhan sitten arkena pysyn ruodussa enkä yhtenään napostele kaikkea ns. hyvää.

Ainiin yksi todella tärkeä asia tähän ruokailuun liittyen meinasi unohtua! Sen lisäksi, että pyrin syömään puhdasta, terveellistä ja mahdollisuuksien mukaan luomua ruokaa, pidän ehdottoman tärkeänä säännöllistä ateriarytmiä! Syön/syödään miehen kanssa yleensä aina Aatun kanssa samaan aikaan. Iltapala on ainut, joka me syödään itse vasta Aatun mentyä nukkumaan. Luultavasti jossain kohtaa tähänkin tulee kuitenkin muutos ja aletaan kaikki syömään iltapalakin saman pöydän ääressä. Syön siis Aatun kanssa kaikki samat ateriat; aamupalan, lounaan, välipalan ja päivällisen sekä sen iltapalan mutta ainoastaan sen eri aikaan kuin Aatu omansa. Omassa lapsuudessanikin meillä oli aina tuo viiden aterian rytmi. Se on mielestäni todella hyvä ja ehdottoman tärkeä! Tai siis näin ainakin itselläni jos ajatellaan kunnossa pysymistä. Kun syö säännöllisesti, ei tule niin helposti napsittua kaikenlaista ylimääräistä aterioiden välissä, nälkä ei kasva liian suureksi eli vireystaso pysyy koko ajan suht hyvänä, ateriakoot pysyy pienempinä jne. Löytäisin hyviä syitä säännölliseen syömiseen varmasti vaikka kuinka! Aatullekin tuo säännöllinen syöminen tuntuu olevan aivan ehdotonta. Mikäli ateriavälit venyy liian pitkiksi, huomaa sen heti Aatusta. Kitinä ja huonotuulisuus on taattu, jos ruoka ei ole nenän edessä viimeistään kolmen tunnin päästä edellisestä ateriasta.

Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, olen kuitenkin vain inhimillinen ihminen. En todellakaan syö terveellisesti, luomusti, puhtaasti, täysin säännöllisesti lautasmallin mukaan aivan jokaisena päivänä. Suurimmaksi osaksi se on kuitenkin pyrkimyksenä ihan koko meidän perheessä.

Miksi ostan ns. merkkivaatteita lapselleni (ja itselle)?

Eikö minulle kelpaa perus H&M, Lindex, Prisma, Halpa-Halli vaatteet? Pitääkö minun jotenkin kohottaa omaa egoani käyttämällä lapsellani (+itselläni) ns. merkkivaatteita?

Oi kyllä, minulle kelpaa todella hyvin myös H&M:n, Lindexin jne. vaatteet. En todellakaan pyri kohottamaan omaa egoani yhtään mitenkään ostamalla ja pukemalla lastani/itseäni ns. merkkivaatteisiin. Käytän merkkivaate sanan edessä lyhennettä ns. siitä syystä, että itse en koe, että täytyisi erotella merkkivaatteet ja ns. markettivaatteet toisistaan. Kyllähän kaikissa vaatteissa jokin merkki on! Paitsi ehkä täysin itse tehdyissä.

Muutamia Aatun housuja. Merkkeinä mm. POMPdeLUX, Lindex, Papu, Mainio, Gugguu, H&M.

Minulle on se ja sama vaatteen ulkonäköä katsoessa onko se Prisman, Lindexin vai vaikkapa Gugguun tai Mini Rodinin. Kyllä, minulle on tärkeää millaisiin vaatteisiin ulkonäöllisesti puen itseni sekä lapseni. Vaatteiden tulee miellyttää omaa silmääni tai se jää ostamatta, oli merkki sitten vaatteessa mikä tahansa.

Merkit vaatteissa eivät minua siis sinällään kiinnosta vaan se, kuinka vaatteet on valmistettu (ekologisuus, eettisyys), mitä materiaalia vaatteet ovat, missä vaatteet ovat tehty, missä ne on suunniteltu, kuinka laadukkaita ja kestäviä vaatteet ovat. Ostin esimerkiksi Gugguun jumpsuitin viime kevään lopulla Aatulle. Muutamien käyttökertojen jälkeen jumppiksen haarojen saumaan ilmestyi kunnon reikä. Reklamoin jumppiksen Gugguulle ja sain lähettää jumppiksen heille ompelijan korjattavaksi. Jumppis palautui minulle "korjauksen" jälkeen, edelleen haaroissa reikä ja sen näköisenä että haaroja oli yritetty parilla harsinpistolla korjata. Olin pettynyt. Lopulta sain Gugguulta rahat takaisin kun ensin leikkelin jumppiksen käyttökelvottomaan kuntoon ja lähetin siitä kuvan Gugguulle. Tuohon aikaan Gugguulla oli muutoinkin ongelmia vaatteidensa laadussa ja asiakaspalvelu tökki monilla. Itse en voi moittia Gugguun asiakaspalvelua, mutta tietenkin tuo reikä ja sen surkea korjausyritys harmittivat sen hintaluokan vaatteessa. 

Merkit, joiden vaatteet ovat selkeästi kalliimpia kuin esim. Lindexin tai H&M:n vaatteet, odotan myös ehdottomasti laatua! Siitä syystä myös reklamoin heti Gugguun jumppiksen kun siinä reiän huomasin. Jos vaate maksaa paljon, täytyy sen myös käyttöä kestää. Tietenkin oletan, että Lindexin, KappaAhlin jne. vaatteet kestävät myös käyttöä, mutta niiden kohdalla en ole niin pettynyt jos vaatteeseen ilmestyy reikä johonkin kohtaan. Tietenkin riippuu täysin myös lapsesta kuinka vaatteet kestävät, eihän mikään kangas kestä älytöntä repimistä ja maassa hinkkaantumista, Kuitenkin esim. tuo jumppis oli käytössä n.8-9kk ikäisellä pojalla, jotenka kauheasti sillä ei rymytty. Etenkin, kun Aatu ei edes vielä kontannut tai muutenkaan liikkunut itse mitenkään mihinkään jumppista käyttäessä.

Kuten olen maininnut, ostan lapselleni (ja itselleni) ns. merkkivaatteita niiden eettisyyden/ekologisuuden/kotimaisuuden/suomalaisen suunnittelun/laadun vuoksi. Ostaisin ns. merkkivaatteita enemmänkin, jos minulla olisi loputon määrä rahaa. Eettisyyden/ekologisuuden/suomalaisuuden vuoksi vaatteet maksavat enemmän kuin vastaavat markettien tai ketjuliikkeiden vaatteet. Sitä en voi sanoa, että laatu maksaa. Olen itsekin joutunut toteamaan, että toisinaan ne ketjuliikkeiden vaatteet kestävät paremmin kuin ns. merkkivaatteet. Usein kuitenkin tilanne on se, että laadusta joutuu maksamaan vähän enemmän. Esimerkiksi Lindexillä katsoin kerran Aatulle yhtiä housuja. Huomasin, että täysin samoja housuja oli samassa koossa kaksi kappaletta. Vertailin niitä toisiinsa ja huomasin, että lahkeissa oli usean sentin ero pituudessa. Vaikka koko oli housuissa siis täysin sama. Olen todennut myös H&M:n perusbodyt laadultaan huonoiksi ja myös Prisman oman merkin Cirafin perusbody meni todella nopeasti käytössä muodottomaksi. Esimerkiksi Mainion, Polarn O. Pyretin ja Gugguun bodyt taas ovat pitäneet muotonsa ja laatunsa todella hyvänä vaikka niitä on käytetty ja pesty todella paljon!

Saan itselleni paljon paremman mielen, kun tiedän ostavani vaatteita, jotka ovat oikeasti ekologisia ja eettisesti valmistettuja. Vielä jos vaate on Suomessa valmistettu tai suunniteltu, on se entisestään plussaa. Pelkästään jo nuo edellä mainitsemani asiat vaikuttavat siihen, että pyrin ostamaan mahdollisimman paljon ns. merkkivaatteita. Ainoastaan ns. merkkivaatteiden hinnat jarruttavat ostamista. Ei sitä näin kotihoidontuella eläessä kovin montaa Gugguun hupparia ja Mini Rodinin pico-takkia ostella.  Mielestäni on kuitenkin hyvä, jos edes osa vaatteista olisi sellaisia joista tietää, että ne on tehty vastuullisesti hyvissä oloissa. Pyrin muutoinkin ostamaan mahdollisimman paljon vaatteita aleista tai käytettynä. Vielä jokin aika sitten etenkin Aatulle tuli ostettua vaatteita aivan yli tarpeen. Nyt pyrin keskittymään entistä enemmän siihen, että ostan oikeasti vain tarpeeseen. Kun ei osta joka viikko tai edes joka kuukausi uutta paitaa tai housuja ketjuliikkeistä, pystyy paremmalla mielellä ostamaan yhden vaatteen vähän isommalla hinnalla.

Sen myönnän, että ostan varmasti joidenkin mielestä "ylimääräisiä" vaatteita etenkin Aatulle. Tarvitseeko lapsi OIKEASTI kauppareissuille oman takin tai kyläilyyn jotkut muut housut kuin nyppääntyneet, jo useamman lapsen käytössä olleet, haalistuneet collegehousut. Minun mielestäni tarvitsee ja se on MINUN mielipide! Olen aina tykännyt pitää huolta siitä miltä näytän ja millaisia vaatteita missäkin pidän. Tykkään siis myös katsoa, että Aatulla on tilanteeseen sopivat vaatteet. Myönnän myös sen, että etenkin tämä lastenvaate"hulluus" on myös harrastus. Tykkään seurailla eri vaatemerkkien niin sanottuja droppeja, eli jokaisen kauden uusien vaatteiden/kuosien julkaisuja. Harvoin kuitenkaan ostan noista dropeista heti mitään, ellei jotain aivan ehdotonta must have-juttua tule eteen. Aleista saatan sitten katsella, mitä on jäljellä.

Mutta summa summarum, ostan vaatteita sekä itselle että Aatulle sekä ketjuliikkeistä että näiltä ns. merkkivaatteilta. Itse asiassa nyt olen alkanut entistä enemmän kiinnittämään huomiota myös omien vaatteideni ostamiseen. Pyrin ostamaan nykyään itsellenikin vaatteita vain tarpeeseen ja yritän edes vähän katsoa mistä ostan. Kuitenkin minäkin olen vain ihminen ja hetäteostoksiakin tulee tehtyä enkä niistä pode mitään kauheaa morkkista (ainakaan ihan aina :D ). Ns. merkkivaatteiden ostamisesta tulee itselle parempi mieli, mutta hinnan ja osittain kyllä saatavuudenkin vuoksi ostan paljon vaatteita myös ketjuliikkeistä. Ns. merkkivaatteiden ostaminen on minulle siis tärkeää jo moneen kertaan edellä mainittujen eettisyyden/ekologisuuden/suomalaisuuden/laadun vuoksi! Ei todellakaan sen vuoksi, että voisin kasvattaa omaa egoani!

Muutamia Aatun paitoja. Merkkeinä mm. Aarrekid, Polarn O. Pyret, Maxomorra, H&M, Mini Rodini, Gugguu, Me&I, KappAhl.

Olen esittänyt tässä postauksessa asiat siten kuin itse ne koen ja mikä minun mielipiteeni aiheesta on. Jokainen toimii mielestäni tässäkin asiassa aivan niin kuin itse haluaa ja parhaaksi näkee, enkä minä missään nimessä lähde kritisoimaan ketään muuta itseni lisäksi siitä, mistä kukin lapsensa tai omat vaatteensa ostaa.