Ajatuksena oli, että jätetään miehen kanssa omat harrastukset/menemiset ihan minimiin iltaisin nyt, kun Aatulla on alkanut hoito. Sen sijaan keskityttäisiin enemmän viettämään aikaa yhdessä koko perheenä. Toteutettiin tätä ajatusta n. 1,5 viikkoa. Aatulla on hoito alkanut rullaamaan sen verran hyvin, että mieleen alkoi hiipiä ajatus salille pääsystä. Oma mieli ja keho alkoi jo kaivata treeniä. Alkoi olla jo sellainen tukala olo ja fiilis, että nyt olisi kyllä jo pakko päästä jotain tekemään.
Aatun hoidon aloitus kun on mennyt niin hyvin, niin päätettiin miehen kanssa tällä viikolla että palautettaisiin jo omat harrastukset mukaan kuvioon ainakin yhtenä iltana viikossa kummallekin. Itse kävin salilla keskiviikkona ja voi vitsit miten ihana fiilis tuli vaikka taukoa nyt ei lopulta ollut kuin se 1,5 viikkoa. Tuli taas todettua, että kyllä minun oma kokonaisvaltainen hyvinvointi tarvitsee sitä fyysistä kunnon treeniä säännöllisesti. Mikäli treenissä on tauko, alkaa yhtä sun toista paikkaa herkemmin kolottamaan ja oma mielikin alkaa olla koko ajan huonompi mitä pidemmälle tauko venyy. Nautin treenistä täysin siemauksin mutta kuitenkin mielessäni kiiruhdin jo takaisin kotiinkin. Tuntuu, että treeni tulee tehtyä jopa tehokkaammin kuin ennen, kun haluaa päästä kuitenkin kotiin vaikka treenaaminenkin on omalle hyvinvoinnille melko ehdotonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti