Tässä toisessa osassa käsittelen ruokaa.
En ole lapsuudessani/nuoruudessani syönyt mitenkään äärettömän terveellisesti. Olen syönyt sipsiä, karkkia, valkoista pastaa, makkaraa, kebabia ja juonut mehuja, limsaa jne. jne. Tietenkään en ole syönyt noita edellä mainittuja joka päivä, mutta en ole niitä mitenkään erityisesti vältellytkään. Heti lapsuudesta lähtien meidän perheessä on ollut tapana, että jokaisella aterialla tarjotaan kasviksia. Aina on ollut vähintään pilkottua kurkkua ja tomaattia pöydässä tarjolla lämpöisen ruoan lisäksi. Olen siis jo pienestä pitäen tottunut syömään kasviksia. Lapsuudessa tosin yleisimmin kasviksina oli tomaatti, kurkku, porkkana ja herne-maissi-paprika. Ainakaan en muista, että meillä kauhean usein olisi ollut esimerkiksi kukkakaalia tai parsakaalia.
Kouluikäisenäkin lautaseltani löytyi aina lämpöisen ruuan lisäksi kasviksia, myös koulussa. Kun ikää on alkanut tulla enemmän, on alkanut paremmin maistumaan myös sellaiset kasvikset, joita ei ehkä lapsena/nuorena tullut niin syötyä. Esimerkiksi juuri kukkakaalia ja parsakaalia syön nykyään ihan yhtälailla kuin muitakin kasviksia. Lisäksi aikuisempana on alkanut ylipäätään paremmin maistumaan myös höyrytetyt/keitetyt kasvikset (esim.wok-vihannekset). Jossain vaiheessa jo useampi vuosi sitten vaihdoin riisin ja pastan täysjyväversioon. Tällä hetkellä tosin riisinä meillä on jasmiiniriisi. Lihaa en ole myöskään enää aikoihin ostanut missään valmismarinadissa vaan maustan lihan aina itse. Jugurtti meillä on nykyään (etenkin Aatulle tarjottava) maustamatonta. Itsellemme (minä ja mies) ostetaan jonkin verran sokerittomia (ei myöskään makeutusaineita, koska en usko että ne on yhtään sen parempia ihmiselle kuin sokeri!) makujugurtteja esimerkiksi Arlan proteiinijugurttia. Yhtenä paheena Valion kreikkalainen jugurtti kookoksella, se vaan on niiiin hyvää että sitä on pakko ostaa ehkä kerran viikossa vaikka siinä onkin sokeria :D.
 |
| Kasvissosekeitto raejuustolla |
En ole oikein ikinä uskonut ns. muotidieetteihin. Uskon itse siihen, että ihan perus kotiruoalla voi pysyä kunnossa, kunhan raaka-aineet ovat hyviä. Erityisesti siinä vaiheessa, kun Aatu siirtyi syömään kiinteitä, aloin tosissaan kiinnittämään huomiota myös siihen mitä itse syön. Jo raskausaikana vaihdoin kyllä ruokavalion mahdollisimman terveelliseksi, mutta tässä noin vuoden aikana olen oikeasti pysähtynyt tutkimaan, että mitä oikein suuhuni laitan. Haluan, että Aatu oppii pienestä pitäen syömään terveellisesti ja monipuolisesti.
Mahdollisuuksien mukaan pyrin suosimaan luomua. Useassa tuotteessa luomu-vaihtoehto on kuitenkin niin paljon kalliimpi, kuin ns. normituote, että millään ei raaski (ainakaan joka kerta) ostaa sitä luomua. Niissä tuotteissa, joissa luomun hinta ei ole älyttömyyksiä kalliimpi kuin normituotteen, valitsen ehdottomasti luomun. Tällä hetkellä ostan luomuna käytännössä joka kerta banaanit, porkkanat ja sipulit. Lisäksi lähes aina ostan luomuna omenat. Edellä mainittujen lisäksi ostan usein vaihtelevia yksittäisiä tuotteita luomuna (esim. jauhot ja puurohiutaleet), mutta en joka kerta.
Mikäli en osta tuotetta luomuna, pyrin katsomaan, että tuote olisi mahdollisimman puhdas, eli että sitä ei olisi pumpattu täyteen erilaisilla lisäaineilla ja muulla ylimääräisellä. Olen alkanut nyt tosissaan enemmän tutkimaan tuotteiden ainesosaluotteloita ja järkytyin esimerkiksi siitä, miten paljon Flora Ruoka-valmisteessa on kaikenlaista! Joo, onhan tuo Flora Ruoka edullista ja ennen ostin itsekin sitä todella usein. Ainesosaluetteloon kunnolla perehdyttyäni olen kuitenkin vaihtanut tuon tuotteen Valion ruokakermaan. Olen alkanut käyttämään lisäksi ruoassa kaurakermaa ja kookosmaitoa. Kookosmaitoa olen käyttänyt jo pitkään ruoanlaitossa, mutta tuota kaurakermaa olen alkanut vasta nyt lähiaikoina käyttämään. Broilerkastike kaurakermasta, todella hyvää! Ostan myös valmistuotteita, pääosin pakasteena ja yleensä tuote on jokin kalatuote (esim. joku kalapihvi) tai kasvistuote (esim. kasvispihvi tai juurespihvi). Kaikkea en siis jaksa tehdä alusta loppuun saakka itse. Aatu on siinä iässä, että ei juurikaan viihdy itsekseen vielä leikkimässä, jotenka on välittömästi roikkumassa ja kitisemässä jaloissa kun ruokaa yrittää tehdä. Siitä syystä tuollaiset valmispakasteet/-tuotteet vain on pelastus.
Kaupan valmispitsat, hampurilaiset ja muut einekset säävät pääosin nykyään pysyä kaupan hyllyllä. Välillä tulee toki ostettua myös niitä pakastepitsoja tai kaupan hampurilaisia, mutta todella harvoin nykyään. Aatu ei ole vielä ikinä maistanut esimerkiksi juurikin kaupan pakastepitsaa tai hampurilaista. Näiden selkeiden einesten lisäksi meillä on jäänyt viime aikoina kauppaan myös makkaratuotteet. Leivän päälle ostetaan kyllä kalkkuna- tai broilerileikkeleitä (Aatu ei näitä syö ainakaan vielä) mutta makkarat ruoanlaittotarkoituksessa jää tällä hetkellä hyvin pitkälti kauppaan. Aatu ei ole siis tähän mennessä saanut vielä ikinä makkaraa. Jos tehdään kotona pitsaa, on Aatun osuuteen laitettu muutama suikale kinkkua, jonka lihapitoisuus on jotain 80% luokkaa. En voi kieltää, etteikö makkararuoat olisi hyviä. Onhan ne. Toisinaan tekee ihan älyttömästi mieli makkarakastiketta tai tomaattista makkarapataa. En kuitenkaan halua vielä Aatulle makkaraa antaa, joten myöskään minä tai mies ei makkaraa juurikaan tällä hetkellä syödä. Jossain vaiheessa makkara varmasti tulee taas löytymään meidän ruokalistalta, mutta ei kyllä kovin usein.
Meidän arkiruokien raaka-aineisiin kuuluu tällä hetkellä broileri, naudanliha, possunliha (harvemmin kuin nauta), kananmuna, kala, riisi, pasta, peruna ja kasvikset. Näiden lisäksi tietysti esim. maito, ruokakerma, kookosmaito, kaurakerma, mausteet, yritit jne. Viikossa teen vähintään kerran kasvisruokaa ja olenkin nyt alkanut tutustumaan paremmin erilaisiin helppoihin kasvisruokaresepteihin. Pyrin käyttämään maustamisessa mahdollisimman paljon yrttejä. Itse pidän mausteisesta ruoasta, jotenka kyllä meillä ihan kunnolla mausteita ruoassa käytetään. Tietysti vähän vähemmän nyt kun Aatu syö meidän kanssa samaa ruokaa. Suola lisätään lähes aina miehen kanssa ruokaan jälkeenpäin. Välillä saatan jo ruoanlaittovaiheessa ihan vähän lisätä suolaa, mutta useimmiten en lisää suolaa ollenkaan. Aatun ruoka on siis lähes aina kokonaan ilman lisättyä suolaa ja me miehen kanssa sitten lisätään omiin annoksiimme suolaa mikäli koetaan tarpeelliseksi. En kuitenkaan ole mitenkään skitso tuon suolan kanssa, kotona ei sitä Aatun ruokaan lisätä, mutta reissussa/kylässä Aatu syö kyllä ruokaa johon on lisätty suolaa. Itse tulee suolaa käytettyä nykyään vähemmän ja usein en lisää itsellenikään ollenkaan suolaa ruokaan. Jotkut ruoat tosin ovat sellaisia, joita en vain osaa syödä ilman suolaa ja niihin sitä on pakko lisätä!
Olen aina nauttinut ruoasta eikä ruoka ikinä ole ollut minulle niin sanottua pakkopullaa, jota on vain pakko syödä että pysyy hengissä. Rakastan nauttia hyvästä ruoasta (ja hyvästä viinistä sen kanssa! Hah! :D Juu ei meillä arkena kuitenkaan viiniä ruokapöydässä näy :D) ja kyllä ruoan täytyy jollekin maistua! Syön silloin tällöin myös herkkuja eikä tarkotukseni olekaan niitä kokonaan välttää. Hyvällä omallatunnolla voin välillä syödä pullan tai napostella karkkia. Kunhan se ei ole jokapäiväistä. Olen ajatellut niin, että viikonloppuisin voin ottaa vähän löysemmin ja esimerkiksi perjantaina ja lauantaina syödä karkkia tms. kunhan sitten arkena pysyn ruodussa enkä yhtenään napostele kaikkea ns. hyvää.
Ainiin yksi todella tärkeä asia tähän ruokailuun liittyen meinasi unohtua! Sen lisäksi, että pyrin syömään puhdasta, terveellistä ja mahdollisuuksien mukaan luomua ruokaa, pidän ehdottoman tärkeänä säännöllistä ateriarytmiä! Syön/syödään miehen kanssa yleensä aina Aatun kanssa samaan aikaan. Iltapala on ainut, joka me syödään itse vasta Aatun mentyä nukkumaan. Luultavasti jossain kohtaa tähänkin tulee kuitenkin muutos ja aletaan kaikki syömään iltapalakin saman pöydän ääressä. Syön siis Aatun kanssa kaikki samat ateriat; aamupalan, lounaan, välipalan ja päivällisen sekä sen iltapalan mutta ainoastaan sen eri aikaan kuin Aatu omansa. Omassa lapsuudessanikin meillä oli aina tuo viiden aterian rytmi. Se on mielestäni todella hyvä ja ehdottoman tärkeä! Tai siis näin ainakin itselläni jos ajatellaan kunnossa pysymistä. Kun syö säännöllisesti, ei tule niin helposti napsittua kaikenlaista ylimääräistä aterioiden välissä, nälkä ei kasva liian suureksi eli vireystaso pysyy koko ajan suht hyvänä, ateriakoot pysyy pienempinä jne. Löytäisin hyviä syitä säännölliseen syömiseen varmasti vaikka kuinka! Aatullekin tuo säännöllinen syöminen tuntuu olevan aivan ehdotonta. Mikäli ateriavälit venyy liian pitkiksi, huomaa sen heti Aatusta. Kitinä ja huonotuulisuus on taattu, jos ruoka ei ole nenän edessä viimeistään kolmen tunnin päästä edellisestä ateriasta.
Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, olen kuitenkin vain inhimillinen ihminen. En todellakaan syö terveellisesti, luomusti, puhtaasti, täysin säännöllisesti lautasmallin mukaan aivan jokaisena päivänä. Suurimmaksi osaksi se on kuitenkin pyrkimyksenä ihan koko meidän perheessä.
 |
| Hedelmiä syödään päivittäin vähintään välipalalla |
Kaupan valmispitsat, hampurilaiset ja muut einekset säävät pääosin nykyään pysyä kaupan hyllyllä. Välillä tulee toki ostettua myös niitä pakastepitsoja tai kaupan hampurilaisia, mutta todella harvoin nykyään. Aatu ei ole vielä ikinä maistanut esimerkiksi juurikin kaupan pakastepitsaa tai hampurilaista. Näiden selkeiden einesten lisäksi meillä on jäänyt viime aikoina kauppaan myös makkaratuotteet. Leivän päälle ostetaan kyllä kalkkuna- tai broilerileikkeleitä (Aatu ei näitä syö ainakaan vielä) mutta makkarat ruoanlaittotarkoituksessa jää tällä hetkellä hyvin pitkälti kauppaan. Aatu ei ole siis tähän mennessä saanut vielä ikinä makkaraa. Jos tehdään kotona pitsaa, on Aatun osuuteen laitettu muutama suikale kinkkua, jonka lihapitoisuus on jotain 80% luokkaa. En voi kieltää, etteikö makkararuoat olisi hyviä. Onhan ne. Toisinaan tekee ihan älyttömästi mieli makkarakastiketta tai tomaattista makkarapataa. En kuitenkaan halua vielä Aatulle makkaraa antaa, joten myöskään minä tai mies ei makkaraa juurikaan tällä hetkellä syödä. Jossain vaiheessa makkara varmasti tulee taas löytymään meidän ruokalistalta, mutta ei kyllä kovin usein.
Meidän arkiruokien raaka-aineisiin kuuluu tällä hetkellä broileri, naudanliha, possunliha (harvemmin kuin nauta), kananmuna, kala, riisi, pasta, peruna ja kasvikset. Näiden lisäksi tietysti esim. maito, ruokakerma, kookosmaito, kaurakerma, mausteet, yritit jne. Viikossa teen vähintään kerran kasvisruokaa ja olenkin nyt alkanut tutustumaan paremmin erilaisiin helppoihin kasvisruokaresepteihin. Pyrin käyttämään maustamisessa mahdollisimman paljon yrttejä. Itse pidän mausteisesta ruoasta, jotenka kyllä meillä ihan kunnolla mausteita ruoassa käytetään. Tietysti vähän vähemmän nyt kun Aatu syö meidän kanssa samaa ruokaa. Suola lisätään lähes aina miehen kanssa ruokaan jälkeenpäin. Välillä saatan jo ruoanlaittovaiheessa ihan vähän lisätä suolaa, mutta useimmiten en lisää suolaa ollenkaan. Aatun ruoka on siis lähes aina kokonaan ilman lisättyä suolaa ja me miehen kanssa sitten lisätään omiin annoksiimme suolaa mikäli koetaan tarpeelliseksi. En kuitenkaan ole mitenkään skitso tuon suolan kanssa, kotona ei sitä Aatun ruokaan lisätä, mutta reissussa/kylässä Aatu syö kyllä ruokaa johon on lisätty suolaa. Itse tulee suolaa käytettyä nykyään vähemmän ja usein en lisää itsellenikään ollenkaan suolaa ruokaan. Jotkut ruoat tosin ovat sellaisia, joita en vain osaa syödä ilman suolaa ja niihin sitä on pakko lisätä!
 |
| Broileria kookosmaidolla, jasmiiniriisiä, porkkanaa, parsakaalia ja kukkakaalia |
Ainiin yksi todella tärkeä asia tähän ruokailuun liittyen meinasi unohtua! Sen lisäksi, että pyrin syömään puhdasta, terveellistä ja mahdollisuuksien mukaan luomua ruokaa, pidän ehdottoman tärkeänä säännöllistä ateriarytmiä! Syön/syödään miehen kanssa yleensä aina Aatun kanssa samaan aikaan. Iltapala on ainut, joka me syödään itse vasta Aatun mentyä nukkumaan. Luultavasti jossain kohtaa tähänkin tulee kuitenkin muutos ja aletaan kaikki syömään iltapalakin saman pöydän ääressä. Syön siis Aatun kanssa kaikki samat ateriat; aamupalan, lounaan, välipalan ja päivällisen sekä sen iltapalan mutta ainoastaan sen eri aikaan kuin Aatu omansa. Omassa lapsuudessanikin meillä oli aina tuo viiden aterian rytmi. Se on mielestäni todella hyvä ja ehdottoman tärkeä! Tai siis näin ainakin itselläni jos ajatellaan kunnossa pysymistä. Kun syö säännöllisesti, ei tule niin helposti napsittua kaikenlaista ylimääräistä aterioiden välissä, nälkä ei kasva liian suureksi eli vireystaso pysyy koko ajan suht hyvänä, ateriakoot pysyy pienempinä jne. Löytäisin hyviä syitä säännölliseen syömiseen varmasti vaikka kuinka! Aatullekin tuo säännöllinen syöminen tuntuu olevan aivan ehdotonta. Mikäli ateriavälit venyy liian pitkiksi, huomaa sen heti Aatusta. Kitinä ja huonotuulisuus on taattu, jos ruoka ei ole nenän edessä viimeistään kolmen tunnin päästä edellisestä ateriasta.
Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, olen kuitenkin vain inhimillinen ihminen. En todellakaan syö terveellisesti, luomusti, puhtaasti, täysin säännöllisesti lautasmallin mukaan aivan jokaisena päivänä. Suurimmaksi osaksi se on kuitenkin pyrkimyksenä ihan koko meidän perheessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti