Alkoholi...Niin...Suomessa tuttuakin tutumpi aihe mutta silti hyvinkin vaiettu asia. Omasta mielestäni Suomessa käytetään aivan liikaa alkoholia ja nimenomaan humaltumistarkoituksessa. Kuinka paljon alkoholin suurkulutus onkaan tuonut ongelmia suomalaisille sekä aivan yksityisinä käyttäjinä että aivan valtakunnallisesti?
Itse olen käyttänyt alkoholia runsaasti teinivuosina ja ammattikorkeakouluaikanakin alkoholin kulutus oli melko huimaa. Etenkin ammattikorkean viimeisenä vuotena iski tylsistyminen koko alkoholin kittaamiseen ja ainaiseen biletykseen/baarissa hengailuun. Eikö tässä elämässä todella ole muuta? Eikö hauskaa oikeasti voisi pitää ilman alkoholiakin? Kaksin käsin alkoholin kiskomiseen tuli totaalinen pysähdys ammattikorkeakoulun loputtua. Toki osittain syynä oli työelämään meno, mutta suurin syy oli ehdottomasti se, että ei yksinkertaisesti vain huvittanut. Ei todellakaan huvittanut bilettää viikonloppuna pää täynnä alkoholia ja muutoin kuluttaa kaikki aika huonovointisena sängyn/sohvan nurkassa miettien, että mitähän sitä edellisenä iltana oikein tapahtui.
Työelämässä ehdin olla noin vuoden, kunnes tulin raskaasti. Silloin en tietenkään nauttinut edes niitä harvoja kertoja alkoholia, mitä ennen. Imetys jatkoi alkoholittomuutta. Imetyksen loputtuakaan en alkanut alkoholia juurikaan käyttää. En kokenut tarvetta lähteä mihinkään bilettämään, kun Aatukin oli vielä niin pieni.
Viimeisen melkein kolmen vuoden aikana olen juonut itseni kunnolla humalaan tasan kerran. Tuo yksi kerta oli tämän vuoden tammikuussa, kun oltiin miehen kanssa juhlimassa veljeni kolmikymppisiä. Tuon illan jälkeen muistui mieleen taas hyvin kirkkaana se, miksi alkoholin juominen humaltumiseen saakka ei ole kiva juttu. Tuon illan jälkeen olen kyllä nauttinut alkoholia, mutta en niin, että olisin kunnolla humalassa.
En ole siis todellakaan mikään absolutisti. Tykkään kuitenkin nykyään nauttia alkoholia hyvin hillitysti. Yksi tai kaksi lasia hyvää viiniä viikonloppuna riittää oikein hyvin. En osaisi oikein edes kuvitella itseäni riekkumassa missään baarissa totaalisen humalassa enää nykyään. Ruoan kanssa tykkään juoda lasillisen viiniä. Sitäkin teen kuitenkin suhteellisen harvoin, mutta minulle ei ole ongelma nauttia Aatun läsnä ollessa sitä yhtä tai kahta lasia viiniä. Ja nimenomaan YHTÄ TAI KAHTA lasia viiniä ja yleensä ruoan kanssa sekin. Mikäli yhtään enemmän alkoholia olisi tarkoitus nauttia, en haluaisi, että Aatu on samassa tilassa. Aatun ei todellakaan tarvitse, eikä hän edes saa, nähdä minua humalassa. Usein viikonloppuisin saatan sen yhden tai kaksi lasia viiniä juoda illalla tv:tä katsellen ja rentoutuen, kun Aatu on jo mennyt nukkumaan. Toivoisin kovasti, että Suomeen rantautuisi enemmän Etelä-Eurooppalainen tyyli nauttia alkoholia hyvän ruoan kanssa ja seurustellessa ilman, että ainut päämäärä olisi humaltua oikein kunnolla. Itseä oikein ärsyttää suomalaisten junttius alkoholin käytössä. Alkoholin tulee olla mahdollisimman halpaa ja sitä tulee olla mahdollisimman paljon. Itse juoman mausta viis, kunhan prosentteja on tarpeeksi. Hyh! Ei mene minun ymmärrykseen enää nykyään tuollainen ajatus. Nykyään sitä on myös oppinut, että kivaa ja rentouttavaa voi todellakin olla myös ilman alkoholia tai vain sen yhden viinilasillisen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti