Mun liikunnan määrä viime aikoina on ollut surkea! Salilla olen käynyt kerran viikossa tai en ollenkaan. Onneksi edes työ on hyvin liikuttavaa ja Aatun kanssa touhuaminen on myös melko liikunnallista.
Aika ja jaksaminen ei vain ole antanut periksi salilla hyppäämiselle. Häitä on ollut pakko melko intensiivisesti nyt miettiä joka raossa kun pystyy ja Aatun/perheen kanssa olen tietysti myös halunnut viettää aikaa. Joinakin iltoina on ollut pakko lähteä käymään kaupassa kun jääkaappi alkaa jo huutaa tyhjyyttään jne. Siinä ne illat on sitten mennytkin.... Enkä ole yhtään sen tyyppinen että pystyisin/jaksaisin lähteä salille vielä sen jälkeen kun Aatu on mennyt nukkumaan. Tuosta kerran viikossa salilla käynnistä olen yrittänyt pitää kynsin ja hampain kiinni. Oma mieli alkaa tökkiä ja pahasti jos ei kertaakaan viikon aikana pääse sitä purkamaan johonkin omaan liikunnalliseen hetkeen.
Kun salilla käynnit on nyt aivan minimissä, olen yrittänyt ainakin joinakin iltoina jumpata samalla kun touhuan Aatun kanssa. Aatun mielestä on hurjan hassua kun harpon askelkyykkyjä ulkona tai sisällä ympäriinsä. Usein Aatu yrittää myös matkia sitä mitä teen. Leikkipuistossa pyrin myös liikkumaan mahdollisimman paljon, etenkin jos siellä ei ole muita. Kyykystä hyppääminen ja samalla keinulle vauhdin antaminen on melko tehokasta ja lapsenkin mielestä hauskaa seurattavaa. Tai kun lapsi kiipeää liukumäkeen voi itse samalla tehdä seisovilteen punnerruksia kädet liukumäen rappusten kaiteissa. Ylipäätään aina kun liikun Aatun kanssa etenkin ulkona, pyrin ottamaan myös itselleni kaiken liikunnallisen hyödyn. Sisälläkin pyörittelen paljon Aatua sylissä, hyppyytän, "lennätän", teen kyykkyjä Aatu sylissä jne. Nyt siis vain kaikki liikunta mitä arjen lomassa on mahdollista toteuttaa täytyy ottaa käyttöön ettei kunto aivan rapistu kun salille ei ehdi.
 |
| Kesä 2016 Powerpark |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti